100 días

10 862.974 km from my Finnish home, 100 days in my new one

So it's been 100 days! Worth a shot in Spanish too haha. I wrote that one first so English & Finnish are just translations. I'd also have our amazing Oriente trip and lots of other things to tell about, but since my laptop doesn't want to work I'll just do this little update for now!

Why am I sometimes sad? What do I mean when I say that sometimes it's difficult? I'll tell you, but excuse me this is something that in English is called 'deep shit'.
It's a bit hard to live with another language. I hate it that I always have to ask hundreds of questions because I don't understand what's happening or what will happen or anything. I hate it that sometimes I just can't understand my ecuadorian friends (I love them a lot it's not that 💛) and when I can't understand anyone I feel a bit lonely as you can imagine. I'm used to being independent also in my other home country Finland (it's a country in the North of Europe and for example Nokia and Angry Birds come from there!! How weird is it to be from a country that no one knows haha) but when my stupid laptop breaks or the police can't help me with my insurance or I'm sick and don't know what to do because everything is so different, I'd like to have my dad to help me with the technology and my mom to tell me what to do, and my sister to spend sleepovers with. When I lived with my Finnish family I always felt like I just want to get away and live alone so it might sound a bit weird to say this, but when you actually do live alone at the other side of the planet, you'll know what I mean. There are a lot of people and a lot of things that I miss a lot, but I also know that when I'll have to go to Finland I'll miss everyone and everything from here just as much, maybe more. It's a bit complicated to feel like home in two different countries, but it's definitely worth it! Some days just are harder than others. I've already been here for 100 days so I've had time for the bad days too, but for sure there have been a lot lot more of the good days! I love Ecuador and our tiny but lovely Salcedo and my friends here  and of course the ice cream too haha! And since it's Thanksgiving I can say that I'm really grateful for everything that I've seen and experienced here already now! And I'm really looking forward to everything that still will come!

Elikkä on kulunut jo 100 päivää siitä kun viimeksi koskin suomalaista maaperää! Espanjan kielisen tekstin yrityksen arvoinen sasvutus haha. Mulla olisi vaikka mitä kerrottaa meidän upeasta Orienten reissusta ja vaikka muusts kivasta, mutta läppäri ei suostu yhteistyöhön niin tähän väluun aattelin ihan vain tälläistä pikspäivitystä. Kirjoitin tämän tekstin siis ensiksi espanjaksi, muut ovat vain käännöksiä!

Miksi olen välillä surullinen? Mitä tarkoitan sillä että välillä on vaikeeta? Kerron teille mutta hahah anteeksi jo etukäteen, englanniksi tätä kutsutaan 'deep shit'iksi.
On vähän haastavaa elää toisen kielen kanssa. Vihaan sitä että mun pitää joka päivä kysyä satoja kysymyksiä koska en ymmärrä mitä tapahtuu tai tulee tapahtumaan tai mitä tahansa. Vihaan sitä etten välillä ymmärrä ecuatorilaisia kavereitani (ne on mulle tosi rakkaita ei sillä 💛) ja kun en ymmärrä ketään niin toki tulee vähän yksinäinen fiilis niin kuin varmaan osaatte kuvitella. Olen tottunut olemaan itsenäinen myös toisessa kotimaassani Suomessa (maa Euroopan pohjoisosassa josta tulee mm. Nokia ja Angry Birds!! On kyllä outoa olla kotoisin maasta jota kukaan ei tunnista haha) mutta kun tyhmä läppärini ei toimi tai poliisi ei voi auttaa vakuutukseni kannsa tai olen kipeä enkä tiedä mitä tehdä koska kaikki on niin erilaista, niin toivoisin että oisi iskä auttamassa tekniikan kanssa ja äiti kertomassa mitä tehdä, ja sisko yökyläseurana hänen ihanassa asunnossaan. Kun asuin kotona niin perinteisesti ajattelin että haluan pois ja haluan asua yksin joten voi kuulostaa vähän hassulta sanoa näin, mutta kun oikeasti olet yksin toisella puolella planeettaa niin huomaat mitä tarkoitan. On paljon ihmisiä ja asioita joita mulla on kova ikävä, mutta tiedän myös että kun mun täytyy mennä Suomeen niin tulen ikävöimään kaikkia ja kaikkea täältä ihan yhtä paljon tai enemmänkin. On vähän monimutkaista tuntea kodin olevan kahdessa maassa, mutta todellakin sen arvoista. Jotkut päivät vaan on vähän vaikeanpia. Ja olen ollut täällä jo 100 päivää joten huonoja päiviä on kerennyt olemaan, mutta selvästi on ollut paljon paljon enemmän hyviä päiviä! Rakastan Ecuadoria ja meidän pientä mutta ihanaa Salcedoa ja kavereitani täällä ja tietysti jäätelöä haha! Ja kun kerran on Kiitospäivä niin voin sanoa että olen tosi kiitollinen kaikesta mitä jo olen päässyt näkemään ja kokemaan! Ja odotan innolla kaikkea tulevaa myös!

Porque a veces estoy triste? Que signigica cuando yo digo que a veces es dificil? Ya les cuanto. Pero estan preparados, en ingles esta se llama 'deep shit'.
Es un poco dificil a vivir con una otra idioma. Odio que siempre tengo que hacer cientos preguntas cada día porque no entiendo que pasa o que va a pasar o cual quiere cosa. Odio que a veces no puedo entender mis amigos ecuatorianos (les quiero mucho no es ese 💛) y cuando no entiendo a nadie siento un poco sola como quizas pueden imaginar. Estoy costumbrado a estar independente tambien en mi otro pais Finlandia (es un pais en el norte de europa y por ejemplo Nokia y Angry Birds vienen de allí!! Que raro es ser de un pais cual nadie conocen jaja) pero cuando mi stupido computadora no vale o el policia no me puede ayudar con mi seguro o estoy enferma y no se que hacer porque todo es tan differente, quisiera que mi padre me ayudaria con ingenería y mi madre me diceria que puedo hacer. Cuando vive con mi familia finlandesa siempre senti que ya quiero irme, ya quiero estar sola, entonces yo se que suena un poco raro para decir lo, pero cuando en serio estas sola sin tu familia en el otro lado del planeta vas a entender que significo. Hay muchas personas quienes yo extraño mucho y muchos cosas que extraño, pero yo se que cuando tengo que irme a Finlandia voy a extrañar todos y todo de aqui tanto tambien o quizas mas. Es un poco complicado sentir 'en casa' en dos paises, pero vale la pena! Unas días solo son mas dificiles que otros. Ya he estado aqui para 100 días entonces ya he tenido tiempo para los días malos pero seguramente hay muchos muchos mas de los buenos días! Me encanta Ecuador y nuestra pequeña pero amable Salcedo y mis amigos aqui y claro los helados tambien jaja! Como es el día de acción de gracias puedo tambien decir que estoy muy muy agradecida para todo que he podido ver y vivir y experimentar aqui ya ahora! Espero con entusiasmo para todo del futuro tambien 🌍

What do I miss from Finland?

Hello hello, it's been a while again! All good in Ecuador and my love for this country and the people just keeps getting stronger every day, but I'd really like my stomach illness to already go away. I always thought that I could eat anything because I've never had problems with food anywhere, but then again I've never been this long in another country (almost three months!) so I guess that might explain why I've had some kind of food poisoning already three times. And this one has lasted for a week already which isn't really divertida... But I think that I'm finally getting back to business! I hope. This far I've only had energy to watch Modern Family in bed from my cellphone (my laptop doesn't work - sigh, I haven't had the best of luck lately) and by this speed the episodes will soon run out! And the thing is that atleast for me, when I'm home sick I also get a bit homesick. As I've mentioned earlier I really feel like home here and Ecuador will forever be my second home country after everything that's happened here, but home's still home. So that made me write about this rather basic topic of exchangers; homesickness. This of course depends a lot on the person and on the host country and one's situation and all, so these are just my thoughts!
  So I'm not really a homesick - type of person and anyways there's so much new and exciting every day that there really isn't much time to miss home, and the country and the people are doing a good job making me happy. But when I'm feeling down I'd love a piece of Fazer while watching a movie in English on our grey couch with my family or friends. Family and friends and Fazer too I've mentioned many times already, but what else is there that I miss then?

Heipähei, pitkästä aikaa täällä taas! Kaikki hyvin Ecuadorissa ja joka päivä rakastan tätä maata ja näitä ihmisiä yhä enemmän, mutta tylsä sairaus vatsan kanssa on jo nyt kyllä ärsyttänyt aikas pitkään. Luulin aina että mun vatsa kestää kyllä mitä vaan kun missään ulkomaillakaan ei ikinä ole ollut ongelmia, mutta enpä ole ollut näin pitkään missään muualla kuin Suomessa (melkein 3kk!) niin kaipa se selittää miksi nyt jo kolmatta kertaa voivottelen jonkun sortin ruokamyrkytystä. Tämä tapaus on nyt tosin jatkunut jo viikon verran joten toivon kovasti että nyt olisi jo menossa ohi... Ainakin sellainen fiilis on että oisi! Nyt mulla on ollut energiaa vain Modernin Perheen kattomiseen puhelimesta (läppäri ei toimi- huoh lähiaikoina ei oo ollut ihan mun tuurin kulta-aikaa) sängyssä makoillen, tätä vauhtia jaksot jo kohta loppuu kesken! Ja kanssa koti-ikävä on vähän mälsä sivuoire, ainakin omalla kohallani nimittäin kun olen kipeenä tai jostain syystä allapäin niin silloin kaipaisin kotiin harmaalle sohvalle syömään fazeria (älä kerro iskälle) kattomaan ei-dubattua leffaa kavereitten taikka perheen kanssa. Niin kuin olen aikaisemminkin todennut, Ecuador tuntuu kanssa jo toiselta kotimaalta mulle, mutta ei mikään silti kotia korvaa. Joten päädyin kirjoittamaan aikas perus vaihtariaiheesta, koti-ikävästä. Tosiaan vain omia ajatuksiani, tämä aihe varsinkin kun vaihtelee hurjasti ihmisen, kohdemaan ja tilanteen mukaan! En yleensä ole mikään koti-ikävöijä eikä täällä kaiken uuden keskell yleensä ole pahemmin aikaakaan ikävöidä, mutta kipeenä ollessa aikaa riittää kyllä pohtimaan vaikka mitä. Kaverit ja perheen ja fazerin olenkin maininnut jo moneen kertaan ja ne onkin kaikki itsestäänselvyyksiä, mutta mitäs muuta oikein täältä käsin ikävöin?

- the language: I love Spanish and hearing it all around and being able to speak and understand it now, but there still are conversations that would be a lot easier if I could use all the words that I have in my mind.

- kieli: Olen ihan espanja-fani ja sen kuuleminen kaikkialla ympärillä ja vieläpä se että pystyn jo ymmärtämään ja puhumaan sitä saa mut tosi iloiseksi, mutta vieläkin on kyllä joitain keskusteluja jotka olisivat paljon helponpia jos voisin käyttää kaikkia sanoja joita päässäni pyörii.

- my room: I've got a 'my room' here too, but it still isn't 100% mine with the decorations of the host family and with out my full bookself and the wall colors that I chose and then covered with hundreds of photos. And my wardrobe full of clothes and desk full of school or craft supplies, I could go to the store yep but this far I've just been lost when I've had to make a birthday card or glue something in my notebook or use another pair of pjs! I thought that I was a smart packer but I packed only one pair of long pj pants and since the nights here are rather cold I was happy to find this ridiculous pair from the market that I can't be serious with but keeps me warm at night.

- oma huoneeni: Onhan mulla täälläkin oma kiva huone jossa sänkyä vastapäätä roikkuu seinällä Suomen lippu, mutta siinä on myös paljon asioita mitkä eivät ole minun omia, kuten perheen koristeet seinillä ja se fakta että huoneeni on myös työhuone. Ja täältä myös puuttuu paljon mun omia asioita, kuten valitsemani seinämaalit ja niitä peittävät sadat valokuvat ja kirjoja täynnä oleva kirjahylly. Ja vaatekaappi ja kirjoituspöytä josta löytyy kaikki tarvittava, ihan jokaista liimaa ja penaalia kun en saanut matkalaukkuun mahtumaan! Ja vaikka luulin olevani fiksu pakkaaja niin otin vain yhdet pitkät yökkärin housut mukaan mikä ei täällä viileissä öissä ollut ihan paras valinta, mutta onneksi löysinkin nää naurettavat housut marketilta joita en voi ottaa ihan tosissaan mutta ainakin pitää öisin lämpimänä!

- the food: I really like ecuadorian food (oh I still haven't told much about that, coming soon!) but they don't eat lots of salads here so I'd do anything for a salad made with my mom or grandmom -you don't know what a good salad is until you've tasted those-, or the tradicional makaroonilaatikko or grilled sausages. What's weird about this is that I never used to be a fan of sausages, but what you don't have you miss right? And I think that it's mostly the summer dinners outside with my family that I miss, and sausages just happened to be a part of it. I'm also craving for a sandwich with butter and cucumber slices and oltermanni! The bread here is delicious but they almost never use butter - needless to say oltermanni.

- ruoka: Tykkään kovasti ecuadorialaisesta ruoasta (en olekaan vielä kertonut siitä paljoa mitään, tulossa pian siis!) mutta mausteita ei suolan lisäksi kauheasti käytetä ja salaatteja ei juuri syödä, joten tekisin mitä vain saadakseni äitin taikka mummin kanssa tehtyä salaattia - et tiedä mitä on hyvä salaatti ennen kuin olet maistanut niitä! Myös mun lemppariperinneruokaa makaroonilaatikkoa kaipaan, samoin kuin grillimakkaraa! Hassua tässä on se etten ole ollut mikään makkaroiden fani, mutta mitä et saa sitä haluat eikös vaan? Ja kaipa myös se, että yhdistän makkarat hyviin muistoihin mukavista kesäloma ruokailuista ulkona on syy tähän kaipuuseen. Nyt just haikailen kovasti myös leipää kurkkuviipaleiden ja margariinin plus oltermannin kanssa! Täällä myytävä leipä on tosi hyvää mutta margariinia ei käytetä juuri koskaan. Puhumattakaan oltermannista!

- rye bread!! This just deserves it's own line.

- ruisleipä!! Se ansaitsee oman rivinsä.

- Fazer & salmiakki: I still have a few with me but just a few! And I actually miss just basic fazer candy now too, even thought those I don't buy that often in Finland either. But atm I'd love to walk in S-Market to buy Choco Remix, mm even the thought about it is delicious!

- Fazer & salmiakki: Mulla on vielä muutamia suomiherkkuja tallella, mutta vain muutamia! Ja itseasiassa mulla on nyt ikävä myös perus Fazerin karkkipusseja, vaikken niitä Suomessakaan yleensä pahemmin osta. Mutta tällä hetkellä tekis kovasti mieli marssia S-Markettiin ostamaan Choco Remix-pussi, nam jo pelkkä ajatus!

- internet: Here internet isn't like for us in Finland, it's normally always used just with wifi! This I found really strange at the beginnig and I still have some troubles with not being able to snapchat live haha. And also to the internet category, not so many people here use Snapchat or instagram, mostly just Facebook (there you have one of the reasons why I've started overusing it) with which we Finns more or less gave up already some years ago.

- netti: Täällä netin käyttö ei ole samanlaista kuin kotoSuomessa, yleensä nettiä käytetään vain wifin kanssa! Tämä oli aluksi pikkujärkytys ja vieläkin vähän hämmentää, mutta totta puhuen tekee varmaan ihan hyvää vaikkakin vieläkin turhauttaa kun Mystory päivittyy vasta joitain tunteja jälkikäteen haha. Ja myös saman aiheen alle kuuluu eri nettisivujen käyttö, täällä kun ei juuri instagramia eikä Snapchatia käytetä! Lähinnä vain facebookia (siinä yksi syy miksi nyt itsekkin ylikäytän sitä heh), minkä käytöstä me pohjolassa luovuttiin jo lähes kokonaan pari vuotta sitten.

- some characteristics: This is a strange thing to miss and a bit strange to explain but I'll try. As much as I love the kisses on the cheeks and the socialness of the locals and other things that I really wish we had more in Finland, sometimes it's the other way around. Most of all the problem sometimes still is that I just don't understand the way the ecuadorians act and I don't know how I should act because I don't know what's normal here and how they'll react and what their reactions mean. And they are more childish here that's a fact almost in every case, but who said that was bad? Just different. So sometimes I sit in the class room looking around and just thinking to myself 'what the heck is going on?'. I already feel a part of the people here but sometimes this still happens.

- jotkin luonteenpiirteet: Tämä on ehkä vähän erikoinen asia ikävöidä ja haastava selittää, mutta yritän! Niin paljo  kuin tykkäänkin poskipusuista ja paikallisten sosiaalisuudesta ja avoimuudesta ja muista jutuista mitä toivoisin että Suomessa olisi enemmän, joskus on myös päinvastoin. Lähinna ongelma on että välillä en vaan vieläkään ymmärrä miten täällä käyttäydytään, en tiedä miten minun tulisi käyttäytyä tai reagoida ja mitä paikallisten tovereideni reaktiot tarkoittaa. Ja melkeen joka tapauksessa fakta on että täällä ikäisekseen ollaan lapsellisempia, mutta kukaan ei tosin sanonut että se olisi mitenkään paha asia? Erilaista vaan. Joskus istun luokassa ja vasn mietin ittekseni 'mitä ihmettä täällä tapahtuu?', vaikka yleensä jo tunnen olevani osa porukkaa.

- the 'moderness': and I'm not now talking about machines (there are almost no dishwashers and even thought most have a washing machine they also have a place to wash clothes by hands, but other than that electronics are more or less the same) or even cars (haven't seen one Audi, BMW or Mercedes-Benz or actually any other European car here, almost all are Asian), but just the fact that even thought this country is in the middle of the world it still is kind of far from it. It's one of the reasons why I'm so happy to be here, I wanted different and that I got! But sometimes I miss a little bit the clothes that are popular in western countries at the moment instead of 7 years ago, the using of internet again and overall the fact that things are 'up to date'. I think that it's good that things aren't so mainstream here and people aren't posting Starbucks pics with their Victoria's Secret bags in them, but sometimes it'd be nice to get a glimpse of something that's popular where I come from.

- 'modernius': Enkä nyt viittaa kodinkoneisiin tai vastaavaan (tiskikoneita ei pahemmin ole ja vaikka yleensä pyykkikone löytyykin niin sen lisäksi on aina myös 'laite' käsinpesulle, mutta muutoin elektroniikka on täällä aika samaa tasoa) enkä edes autoihin (en ole nähnyt yhtään Audia, BMW:tä taikka Mercedes-Benziä, tai juuri mitään muutakaan eurooppalaista autoa, lähes kaikki ovat aasialaisia eikä kovin uusia malleja), vaan ihan vaan sitä faktaa että vaikka tämä maa onkin Maapallon keskellä niin se silti tuntuu olevan tosi kaukana kaikesta. Se onkin yksi syy miksi olen niin iloinen että olen juuri täällä, halusin erilaista ja sitä sain! Mutta joskus kaipaan vaatteita jotka eivät menneet muodista länsimaissa jo 7 vuotta sitten, musiikkia joka oikeasti on uutta, sitä netin käyttöä ja yleisesti vaan asioiden olemista 'nykypäiväisiä'. On tietysti ihan hyvä että täällä asiat ei ole niin valtavirran mukaisia ja esim Starbucksmukien kuvia VS-kassien kanssa ei näy (hahaa en ole itekkään kyllä nyt ihan päivittynyt), mutta joskus oisi kiva nähdä vilaus jostakin joka on suosittua siellä mistä tulen.

- baking: As the people who know me know, I love baking! But here in a strange kitchen with strange ingredientes it's just not that simple. Of course I could put more effort into it and I soon will, I'm just gonna have to improvise a little but I'm sure that it'll be worth it. And even something simple would be good! Read: I hope my hostfamily likes mudcake. Also cooking I miss, this I could more or less do but it's a bit difficult because of the schedule of the host family; they want the food to be ready when I'm just arriving from school. But there are exceptions too so we'll make it work!

- leipominen: Niin kuin kaikki mut paremmin tuntevat tietääkin, rakastan leipomista, mutta täällä erilaisessa keittiössä erilaisten raaka-aineiden kanssa se ei ole ihab yhtä yksinkertaista. Toki voisin itse ahkeroida vähän enemmän aineiden löytämiseksi ja pian aionkin, improvisoida pitää kyllä jonkun verran mutta se o varmasti sen arvoista. Ja edes jotain tosi helppoa voisin tehdä! Lue: toivottavasti isäntäperheeni tykkää mutakakusta. Ruoanlaittoa myös kaipaan, siihen suunnilleen löytyy kyllä ainekset mutta ongelmana on aikataulu, isäntäperhe kun haluaa ruoan olevan valmiina jo kun vasta tulen koulusta kotiin. Mutta poikkeuksia löytyy joten kyllä sekin järjestyy!

- school: Okay well I don't really miss lukio that much, but it's just really different here. Instead of getting graded by the neatness of my notes I would love to focus on just learning things (of course they do that too but the problem is that Im used to making my notes just for myself so they're not exactly pretty), and also sometimes a change of the language would make the lessons a lot easier.

- koulu: Okei no joo lukiota ei suoraan sanoen ole hirveä ikävä, mutta opiskelu on vaan tosi erilaista täällä. Sen sijaan että muistiinpanojeni ulkonäkö arvostellaan keskittyisin mieluummin vain siihen että opin asiat (kyllä siihenkin täällä painotetaan tietysti, ongelma vaan lähinnä on että ole tottunut tekemään muistiinpanoni vain itseäni varten eli ne eivät ole ihan paikallisten tasoisia), ja joskus tosiaan kielen vaihto selkeyttäisi asioita aikalailla.

- seasons: I've always thought that I'd love to live in a place where there's always summer, but I actually turned out to miss thw chilly autumn mornings with hot chocolate and sweaters a bit! I'm really confused with the seasons here, even the locals don't really know what session it is now! But that's because there isn't really a big difference between them.

- vuodenajat: Olen aina aatellut että haluisin elää jossain missä on aina kesä, mutta täältä käsin olenkin oppinut arvostamaan kunnon eroja vuodenaikojen välillä ja jopa kaipaan viileitä syysaamuja juomassa kaakaota villapaita päällä! Täällä vuodenajat on hämmentää mua kovasti, edes paikalliset ei tunnu oikein tietävän mitä vuodenaikaa eletään, mutta se on ihan ymmärrettävää kun erot on niin pienet.

- last but not least (the opposite actually, the thing that I miss the most), the easiness: By this I mean everything that I've said above and everything that I still haven't said. The easiness of knowing what's happening, what you have for homework, where can you buy cartoons for a school project (this I actually learned already but it's a good example), easiness of texting in whatsapp to your friend to ask where is she/he at the moment and if she/he'd like to join you where ever you are (even without wifi), going to a cafe after school without having to worry about messing with the hostfamily's schedule (they do let me go out it's not that), opening the TV and knowing form which channel at which time your favorite show comes (it doesn't, but for that there's netflix) , knowing the area around you properly (getting there!) and knowing how to take the buss (there too!) and going to the store to buy a new tangle teezer since my previous got lost at school (but they don't sell them here) without having to answer three questions that I don't understand and the cajer, one being 'what's your ID-number'. Even with these examples I still can't put it into words what I really mean, but you'll find out if you'll live in another country with another family.

- viimeisenä muttei vähäisimpänä (päinvastoin oikeastaan, tätä on eniten ikävä), helppous: Helppoudella tarkoitan kaikkea mitä olen jo sanonut yllä ja kaikkea mitä en vielä ole sanonut. Asioiden helppous kun tietää mitä tapahtuu, mitä on läksynä, mistä voit mennä ostamaan pahvia kouluprojektia varten (tän itseasiassa jo opin mutta oiva esimerkki), helppous kun voit missä vaan ilman wifiä kysyä whatsapissa kaverilta missä ne menee ja milloin ne tulee, helppous kun voit mennä kahville koulun jälkeen murehtimatta liikoja että sotket isäntäperheen aikataulun (ne päästävät mut kyllä melkein aina kavereitten kanssa kun ei mene aikstaulujen kanssa päällekkäin), telkkarin avaaminen ja tietäminen milloin ja miltä kanavalta lempisarjasi tulee (ei tule, mutta sitä varten on Netflix), alueen tunteminen kunnolla (lähestyn!), helppous kun osaat mennä oikeaan bussiin (tätä myös!), kun tiedät mistä löydät ruuvimeisselin ja kaiken muun tarpeellisen ja turhan ja helppous kun voit mennä kauppaan ostamaan uuden tangle teezerin koska edellinen hävisi koulussa (mutta niitä ei myydä täällä) ilman että hämmennyt kolmesta kysymyksestä kassalla joista yksi on sosiaaliturvatunnuksen numero. Näitten esimerkkejenkään kautta en vielä oikein osaa selittää mitä tällä helppoudella tarkoitan, mutta kun asustelet toisessa maassa toisen perheen kanssa ymmärrät mitä tarkoitan.

So just to make sure that this long, sad-sounding list didn't make you think wrong, I'm gonna say it once more: I'm really really happy here, I love my class and my friends and my host family does tons for me, the ice cream here is really good and the summer weather and sun are perfect and there's a list of things that I love here that would be ten times longer than this list, but that's for another day! Some days I just miss home a bit more, and this has been one of those days. Lots of hugs to everyone, I miss you ❤

Ihan vaan varmistaakseni että tää pitkä, surulliselta vaikuttava lista ei nyt saanut väärää kuvaa sun päähän toistan itteäni vielä kerran; oon tosi tosi onnellinen täällä, tykkään mun luokasta ja kavereista tosi paljon, mun isäntäperhe auttaa mua hurjasti kaikessa, jätski täällä on super hyvää ja kesäkelit ja päiväntasaajan aurinko on ihan täydellistä (kunhan muistaa aurinkorasvan!) ja lista asioista joita täällä rakastan olisi kymmenen kertaa pidempi kuin tämä edellinen, mutta se lista on jollekkin toiselle päivälle! Joinain päivinä mulla on vähän enemmän ikävä kotia, ja tänään vaan on ollut yksi niistä päivistä. Paljon haleja kaikille, ikävä on. ❤