the bus ride

Just a simple thing, like a busride, can for sure earn it's own post. You'd never tho how different it could be from what I've used to! We spent couple of weeks ago 5 days in Quito, and on Sunday morning we started our trip bak to Salcedo with my hostsister. First we walked a bit in the hot sun, then took two buses to another terminal further away, where we catched the bus heading to Salcedo. The trip was about 100 km long, and costed 5,50 $ for the two of us . Excuse me - what kind of price is that? But anyways, we hopped onto the super cheap bus with the other passengers, the driver and another man who worked for the bus (it seems to be a thing here that there's always another person who's in charge of the tickets and yelling where the bus is heading) and started our ride. On the first stop (which seemed to come out of no where, no bus stops or signs or lights in the car showing that we're going to stop) already people with huge bags jumped in after asking the driver for permission. But their bags didn't include clothes, but food and drinks! They were there to sell stuff to us. Everything from chips to icecream to water to some strange nut-like fried things that I had to taste. And some of them stayed inside the buss selling their stuff until the next stop. One student-looking man just came inside, told a story of his life for about 5 minutes ( I don't know what he was saying, I couldn't understand and since I was a bit taken aback I tried not to try to understand too well) , then some people gave him coins and he hopped off. More people kept on coming and going and I found this so amusing that I couldn't help but smile, even thought that propably wasn't what I was supposed to do.. At the end of the trip to most amusing thing happened; this man who had been selling Helado de Salcedo (the famous ice cream of my hometown) talked a while with the not-driver-but-another-person-working-in-the-bus and then came to my me and host sister offering two ice creams. I didn't want one so I just said 'no gracias' politely but tried not to give him too much attention. When he was already walking away, I finally understood that he had said the not-driver-but-another-person-working-in-the-bus had payed for the two ice creams for him to give to us. The Busman bought us ice creams. Since when does that happen? :D Since when in Ecuador, I guess! I actually found that really nice and felt kind of bad after I realized what we just turned down, but my host sister said that we never should take some one that strangers had payed for, and I guess that she kind of had a point. But after the ice cream selssman returned the bussmans's money, they closed the door between the driver and the passengers and I felt really bad! Bussman if  you're reading this, thank you for the nice gesture and being a part of the most interesting busride of my life this far!

/ Ihan perusjuttu, niin kuin bussimatka, voi hyvinkin ansaita ihan oman postauksensa. Ei nimittäin ikinä uskoisi miten erilainen sekin voi olla siitä mihin Suomessa on tottunut! Vietimme siis pari viikkoa sitten 5 päivää Quitossa, Ecuadorin pääkaupungissa, ja viikonloppuna otimem host siskoni kanssa bussin takaisin Salcedoon. Aluksi kävelimem vjonkin matkaa laukkujemem kanssa bussipysäkille kuumassa auringossa, sitten otimme bussin ja sen jälkeen toisenkin kunnes pääsimme isompaan terminaaliin josta lähti "pitkän matkan bussi" Salcedoon. Matkan pituus oli noin 100km, ja meiltä kahdelta lippujen hinta oli 5,50 €. Öö mikä hinta tuo tollainen oikein on? Mutta ei valittamista! Hyppäsimme sitten siihen super halpaan bussiin muitten matkustajien, kuskin ja lippumiehen kanssa (täällä kaikissa busseissa näyttää olevan erikseen toinen työntekijä kuskin lisäksi joka vastaa lippujen myynnistä ja huutelee aina pysäkeillä mihin bussi suuntaa) ja lähdimme matkaan. Ekalla pysäkillä (joka tuntui tulevan ihan tyhjästä, täällä kun ei näy bussipysäkkirakennuksia eikä oikein mitään merkkkejäkään tien varrella ainakaan minun silmilleni, ja bussissakaan ei stop valoa näkynyt) ihmisiä isojen kassejen kanssa kiipesivät bussiin sisään sen odottaessa (matkustajia, en tiedä mitä?) kysyttyään kuskilta ensiksi luvan. Mutta heidän laukuissaan ei ollutkaan vaatteita ja muuta matkatavaraa, vaan ruokaa ja juomia joita he myivät! Myyjiä riitti matkan aikana ja tavaraa löytyi kaikkea sipseistä veteen ja jäätelöistä joihinkin kummallisiin pähkinän kaltaisiin juttuihin joita minunkin täytyi maistaa. Kukaan ei siis maksanut lipusta mitään, mutta osa pysyi bussin kyyydissä seuraavalle pysäkille asti ja vasta sitten hyppäsivät pois myytäviensä kanssa. Yhdessä vaiheessa eräs opiskelijalta vaikuttava mies hyppäsi kyytiin, kertoi elämäntarinaansa (ehkä? en oikein ymmärtänyt varsinkin kun en tiennyt mikä tämä tapaus on niin en viitsinyt kovin intensiivisesti tuijottaa ja yrittää ymmärtää) viitisen minuuttia, sitten sai pari kolikkoa muutamalta matkustajalta ja lähti pois. En vielä jälkikäteenkään oikein ymmärrä mitä tuollloin tapahtui. Mutta matkan aikana tuli ja meni lisää ja lisää ihmisiä ja musta tää oli jotenkin niin erikoista ja huvittavaa että en voinut kuin hymyillä ittekseni, vaikka tämä ei egkä ollut se ihan toivottu reaktio.. Matkan lopussa tuli kaikista erikoisin ja huvittavin tapaus; mies joka tuli bussiimme myymään Helados de Salcedo:ja (kotikaupunkini kuuluisia - ja hyviä!- jätskejä) puheli hetken ei-kuski-mutta-toinen-bussi-työntekijä-miehen kanssa ja tuli sitten minun ja host siskoni luokse tarjoamaan innokkaasti kahta jäätelöä. En halunnut ostaa tuolla hetkellä joten kohteliaasti sanoin 'no gracias' ja yritin olla antamatta liikaa huomiota. Mutta mies yritti ja yritti antaa jätskejään, ja vasta kun hän käveli pois takaisin kuskin toverin luokse antamaan tälle pari kolikkoa, tajusin että hän oli sanonut meille että bussimies oli maksanut meille jäätelöt! Mistä lähtien tuntemattomat bussin työntekijät ostaa jätskejä meille? Siitä lähtien kun Ecuadorissa, ilmeisesti! :D Milestäni tämä oli itseasiassa tosi mukava teko häneltä ja tuntui vähän pahalta jälkikäteen kun olimme kieltäytyneet - ja toveri näytti hiukan loukkaantuneelta ja sulki oven matkustajien ja kuskin välissä joka oli ollut auki melkein koko matkan - mutta hostsiskoni sanoi ettei pitäisi koskan ottaa mitä muut olivat meille maksaneet ja olihan siinä ihan hyvä pointti. Mutta bussimies jos satut lukemaan tätä -ah miten todennäköistä, varsinkin suomeksi- kiitos kovasti mukavasta eleestä ja siitä että teit osasi tässä mielenkiintoisesa bussimatkassa!