el dia de la bandera

Hola! Greetings from Ecuador again!

Yesterday, Saturday the 26th of September was Dia de la Bandera (the day of the flag) here in the Sierra, meaning that every highschool  in the areas of Andies - pretty much a stripe at the middle of the country - celebrated this day via a big parade including a lot of marching. The main thing about this parade was 'el juramento' , a part where every student ( except me because I don't have the same nationality) from the last grade of high school, 3rd grade of bachillerato, vowed 'si juro!' for the flag when kneeled down, and kissed it with white gloves in hands. The person holding the flag was the banderada, the best student of the 3rd grade. She also had to hold a speech and she was the one leading the procession of honor, which consisted of the 9 best students of 3rd grade. The second best carried the flag of the cantón, the thrid best carried the flag of the school and the others held parts of the flags as well. There was also a procession of honor for the best students of primary and secondary school, and they all carried some sorts of flags as well (they are not flags but i haven no idea at the moment what are they called). In addition of these two groups, there was also an orchestra. There were about 10 girls who played the chimes, and about 30 boys who played drumms. The first person infornt of them all was a guy dressed in a rather cool uniform, and his job was to show the right rythm of marching - I think. After him came a guy who played the rythm with the biggest drum, and in front of the drummers there was also another 'main drummer'. There was also a group of bastoneras, in which I took part too! We practised for this in school during these two past weeks, and on The day we put on some brown eye shadow and put our hairs (or tried) nicely to match with our bastons' and our uniforms' colores. Last but not least there was also a group of marchers, which meant all the other students from 3rd grade. Overall the day could have been called the day of marhing, since that was what we all mostly did! After standing fr hours with good (intentions of) posture I couldn't feel my hand on my hips or my feet in my boots or either my back, but it was all worth it! It was a really cool experience. Afterwards when I watched this video my friend filmed I was horrified to see how badly I messed up the marching, and since as the tallest one I was in the first line everyone could see me, but I for sure hope that they didn't watch! Hopefully this is okay for a first timer. Hopefully. Also something not so nice about the day was that some one really nice decided to steal my phone at school during the parade. Salcedo is really a really safe town, so if I hadn't made a stupid decision in a hurry I would still have my phone and all the photos and everything important in my hands. I'm still searching and nothing is impossible! But I am also looking for new used phones too, to be more realistic perhaps. But apart from this scene that amde me look like a panda in circus the day was really good and I was really happy to be apart of something so great!

Hola! Terkkuja Ecuadorista taas! Eilen, lauantaina 26 syyskuuta vietettiin koko Sierran alueella (Andien alue Ecuadorissa elikkä semoinen keskikaistale maata) ''lipun päivää'', jota ymmärtämäni mukaan juhlistettiin jokaisessa lukiossa paraatin muodossa. Paraatin pääosuus oli 'el juramento' eli lipun vannomistilaisuus, jossa kaikki viimeisen luokan oppilaat (paitsi minä, vissiin koska en ole saman maan kansalainen minkä kyllä ymmärrän oikein hyvin!) kävivät vuorollaan polvistumassa lipun eteen, huusivat 'si juro!' eli 'kyllä, vannon!' ja pussasivat lippua käsissään valkoiset hanskat. Lippua piti hallussaan viimeisen luokka-asteen eli bachilleraton kolmannen luokan paras oppilas, joka myös piti puheen ja johti kunniakulkuetta. Kunniakulkueeseen kuului yhteensä 9 parasta opiskelijaa. Parhaimmalla oli tosiaan hallussa Ecuadorin lippu, toiseksi paras kantoi cantónin lippua, ja kolmanneksi paras koulumme lippua. Seuraavat 6 parasta muodostivat lopun tästä kulkueesta. Lisäksi oli koko koulun (eli ala- ja yläasteen myös) parhaista oppilaista koostuvat kulkue, joista jokainen kantoi eräänlaista lippua myös, nyt ei tule millään mieleen miksi kyseistä asiaa kutsutaan yhtään millään kielellä! Heidän lisäkseen juhlistamassa oli orkesterikulkue, jossa oli noin 10 tyttöä soittamassa kellopelejä ja noin kolmisenkymmentä poikaa soittamassa rumpuja. Tätä marssia johti ensiksi aikas upeaan uniformuun puettu poika joka ilmeisesti vastasi oikeasta marssirytmistä, seuraavana tuli suurimmalla rummulla rytmiä soittava poika, ja vielä kellopelien jälkeen oli uusi päärumpali. Orkesterin lisäksi mukana oli myös bastonerat, joihin myös itse menin liittymään! Tätä varten harjoittelimme koulussa muutaman viikon ajan, ja juhlapäivä meikkasimme itsemme ruskealla luomivärillä (kuulostaa siltä että laitettiin sotamaalaukset mutta sitä ei muut ainakaan tehnyt, ihan vaan mun hassu tapa kirjoittaa tässä pistää korvaan) ja laitoimme hiukset sopimaan yhteisiin uniformuihimme. Tämän kaiken lisäksi mukana oli siis myös kaikki loput kolmannen luokan (seniori luokka siis) oppilaat, jotka tulivat kulman takaa esiin myös marssien. Yleisesti ottaen päivä voisi olla nimeltään marssin päivä, sitä nimittäin tehtiin kyllä paljon! Bastonerana ryhdikkäänä (yritys) seisoessa puutui sekä käsi lanteilla, jalat saappaissa ja selkä, mutta oli kyllä sen arvoista, mielestäni tosi antoisa kokemus! En ollut nimittäin koskaan aikaisemmin nähnyt mitään vastaavaa! Kauhistelin jälkikäteen kaverini kuvaamasta videosta että marssin aikalailla ihan pieleen aika paljonkin ja senhän huomaa selvästi koska pisimpänä (uskokaa tai älkää tämä kääpiö kuuluu pitkien puolelle täällä) olin eturivissä, mutta ehkä se ensikertalaiselle sallitaan! Ehkä. Äääsh. Samaisen ilisen päivän miinuspuolena oli että joku kehtasi varastaa koululta paraatin aikana mun puhelimen, mutta eniten tässä ärsytti että kiireessä ite siinä mokasin kun en koko ajan huolehtinut mukanani. Jo ennen lähtöä uutta puhelinta ostaessani olin vähän varautunut että se saattaa päätyä jonkun toisen taskuun joten onneksi ei ollut kalleinta sorttia, mutta tosi paljon kuvia ja kaikkea tärkeää meni siinä samalla joten edelleen kovasti yritän sitä löytää, ja mikäänhän ei ole mahdotonta! Salcedo on muuten kyllä tosi turvallinen paikka, kunhan tyhmä ei ole (niiin) niin ei tarvitse turhia pelätä. Mutta tämänkin pandanaaman aiheuttaneen kohtauksen jälkeen voin sanoa että oli tosi kiva päivä! Puheet ja seisominen vähän kyllästyttävää joo, mutta tätä samaa kokemusta bastonini kanssa heiluessa en vamasti olisi saanut missään muualla ja hienolta tuntui olla osana sitä!

''can I go now?'' :D

the procession of honor and the rest of the seniors

 

 FOLLOW WITH BLOGLOVIN